tiistai 18. maaliskuuta 2014

Top 3: YouTuben parhaat ASMR-naiset



ASMR-ilmiökin sitten ylitti Iltalehden uutiskynnyksen. Kuten tavallista, toimittaja alkoi jutussa höpötellä orgasmeista joko tietämättä mistään mitään, laatiakseen klikkauksia paremmin houkuttelevan otsikon tai – kaikkein todennäköisimpänä vaihtoehtona – sekä että. Videoiden synnyttämä tunne on jännittävä ja kihelmöivä, mutta en minä sitä silti orgasmiin vertaisi. Eikä taida verrata kukaan muukaan ilmiöön vähääkään perehtynyt.

Jotakin sukupuolisuuteen liittyvää omassa ASMR-katselussani toki on, sillä näistä videoista selainikkunaani päätyvät lähinnä naisten tekemät kuiskauspätkät. Videoista saatava nautinto ei kuitenkaan ole seksuaalista lajia: enemmänkin kyse on rentoutumisesta ja ei-seksuaalisen läheisyyden simulaatiosta, jonka läheltä mikrofoniin kuiskatut naisäänet synnyttävät kulkiessaan kuulokkeiden kautta aivoihini. Seuraavassa kolme suosikkikuiskailijaani, jotka ovat monena iltana auttaneet minua tyhjentämään pääni juuri ennen sänkyyn asettumista.


Mietin pitkään kolmossijaa VeniVidiVulpesin ja LovelySoundzin välillä, mutta päädyin suosimaan kotimaista. Loppujen lopuksi päätös oli helppo: LovelySoundz voisi olla listallani korkeammallakin, jos hänellä vain olisi enemmän kuiskausta sisältäviä videoita (suurin osa videoista sisältää kaikenlaista kopistelua ja rapistelua, jolla on oma fanikuntansa – itse en kuitenkaan saa näistä niin paljoa irti). Hänen äänensä ja puhetapansa on erittäin rauhoittava ja miellyttävä, ja itäsuomalainen murteensa luo kotoisan tunnelman. Eli jos satut joskus löytämään tämän tekstin, niin: lisää kuiskailua, pyydän!


Tämän amerikkalaisen nuoren naisen videotuotanto painottuu juuri kuiskausvideoihin. Silläkin uhalla, että seuraava kuulostaa hyvin säälittävältä yksinäisen miehen elämänkorvikkeelta (koska se on sitä), sanonpa kuitenkin: koska nämä videot toimivat eräänlaisena läheisyyden simulointina, esiintyjän äänen lisäksi myös hänen muu olemuksensa merkitsee paljon. Avoin ja poikatyttömäinen olemus yhdistettynä kirkkaaseen ja heleään ääneen ovat minulle varsin toimiva, rauhoittava paketti. Erityismaininnan ansaitsee softlygaloshesin useassa videossa esiintyvä ”sk”-äänne, jonka käyttö ASMR-reaktioihin ei ole hänen keksintöään, mutta hän tekee sen hyvin.


ASMR-videoiden tekijöistä ardra neala lienee lahjakkaimpia, taiteellisimpia ja kokeellisimpia, mutta kykenee vangitsemaan myös yksinkertaisemmilla videoillaan.  Kun softlygaloshesin viehätys on hänen raikkaassa läsnäolossaan, tämän naisen äänessä ja tyylissä on jotakin aivan päinvastaista: tummia sävyjä, utuisuutta ja kohtalokkuutta. Kuulijalle (ja katsojalle) syntyvä vaikutelma kuitenkin säilyysamaan aikaan äärettömän rentouttavana. Erityisesti tämä kitaraopetusvideo soi usein taustalla vähän ennen nukkumaanmenoani. Tällaisista opetustunneista maksaisin mielelläni… vaikka en oppisikaan soittamaan nuottiakaan vaipuessani heti tunnin aluksi transsiin. Silkkaa noituutta, mutta pirun hyvää sellaista.


Ketkä ovat teidän suosikkejanne, ja millaisista äänistä saatte parhaimmat ASMR-kokemukset?

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Mummulle ganjaa



Yksi kevättalven kuumista kotimaisista puheenaiheista on ollut kannabis. Paraikaa kerätään kannabiksen dekriminalisoimiseksi nimilistaa, jolta työnantajat voivat tarkistaa ketä ei ainakaan oteta töihin joka ei kuitenkaan näytä saavuttavan asian käsittelyyn etenemiseen vaadittavaa 50 000 nimeä. Toisessa ääripäässä ovat moraalisesti valveutuneet kansalaiset sun muut kukkahatut, joita huolestuttaa, eikö kukaan enää ajattele lapsia ja sitä paitsi kannabispsykoosissa saatat luulla itseäsi appelsiiniksi (ei Ulla) ja yrittää kuoria itsesi kun työpaikalla Jaana oli kuullut että sen kälyn suvussa joku oli. Ja sitten soppaa hämmentävät vielä kokoomuslaisetkin naureskelemassa narkkareille ja narkkarin näköisille.

Eihän tässä enää ihmispolo tiedä kaiken informaatio- ja propagandatulvan keskellä, ketä kuunnella ja mihin uskoa. Kaikilla auktoriteetteina esiintyvillä tuntuu olevan jokin agenda ajettavanaan, vaikka puolueetonta tietoa jos mitä tässä tarvittaisiin.

Apuun on hälytettävä tiede ja empiirinen tutkimus: ottakaamme selvää kannabiksen vaikutuksista valvotuissa oloissa!

Testiryhmä on valittava niin, että kokeesta koituu mahdollisimman vähän yhteiskunnallista haittaa, vaikka tulos olisi äärimmäisen negatiivinen. Ehdotankin, että kannabiksen vaikutuksia testataan ensin vanhainkotien mummoilla ja papoilla. Testijakson aikana katsotaan, mikä on hampun hyötyjen ja haittojen suhde. Sen perusteella sitten voidaan tehdä tutkittuihin tosiasioihin perustuva päätös laajemmasta dekriminalisoinnista tai peräti laillistamisesta.

Arvaan herkimpien lukijoideni järkyttyneen. Miten humanistiksi itseään väittävä julkeaa esittää vanhusten – suuria uhrauksia tehneiden hyvinvointivaltiomme rakentajien – käyttämistä pahaisina koe-eläiminä? Malttakaahan niin kerron.

Jos kannabiksen puolustajien teesit huumeen autuudesta pitävät paikkansa, niin pössyttelyn avulla vanhainkodeista tulee leppoisia ja mukavia paikkoja, joissa ikäihmiset voivat ennen kuolemaansa kokea vielä kerran iloisia ja elämyksellisiä hetkiä. Eli ei mitään hätää!

Mutta entäs jos vastustajat ovat oikeassa?  

No, hehän väittävät, että ruoho passivoi ihmisen. Mutta nyt puhutaan ympäristöstä, jossa maataan sängyillä odottamassa ikiunta. Vaipat vaihdetaan viikon välein ja pesulla käytetään kerran kuukaudessa. Virikkeiden virkaa toimittavat naapurisängyn hengityksen säännöllinen vingunta ja silloin tällöin kuolemajuttuja kertomassa käyvä leipäpappi.

Tällaisissa oloissa henkinen passivoituminen olisi pelkästään siunaus.

Toinen vakioväite on, että kannabis vieraannuttaa käyttäjänsä todellisuudesta. Tähän pätevät samat seikat kuin edelliseen kohtaan – joissakin tapauksissa vieraantuminen on parempi vaihtoehto kuin todellisuus, ja vanhainkodin vuodeosasto kuuluu näihin tapauksiin.

Meillä siis olisi käsillä win–win-tilanne riippumatta siitä, ovatko kannabiksen vastustajat tai puolustajat enemmän oikeassa. Siispä: mummulle ganjaa!