Viime
aikoina on puhuttu paljon lastensairaalasta, jonka rahoituksesta iso osa
kerätään hyväntekeväisyytenä yksityisiltä lahjoittajilta. Päällisin puolin ajatus
kuulostaa kivalta. Ihmiset saavat hyvän mielen antaessaan rahaa ja sairaat
lapset puolestaan saavat puitteet, joissa heille voidaan tarjota nykyaikaista
ja laadukasta hoitoa. Kaikki voittavat, joten kuka sydämetön julmuri voisi
vastustaa tällaista?
Minä
voin.
Miksikö?
Tietenkin koska myytyäni sieluni Saatanalle
joudun imemään elämänvoimani kuolemansairaiden lasten riutumisesta, HA HA HAA!
(Kärsimys noiden lasten kasvoilla tuo minulle mieleen Mestarini. Mutta hei,
niinhän se toi myös Äiti Teresalle.) Se ei silti ole ainoa syy…
Nihkeydelleni hyväntekeväisyyttä kohtaan on myös puhtaammin periaatteellinen
perustelu.
Nimittäin,
sen lisäksi että olen Beelzebubin
uskollinen kätyri, olen myös sosiaalidemokraattisen hyvinvointivaltion
kannattaja henkeen ja vereen. (Jos nuo nyt 2010-luvulla enää mitään erillisiä
kategorioita ovatkaan…) Niinpä brutaalisti kärjistetty mutta totuuden siemenen sisältävä
argumenttini on seuraava:
Jokainen lastensairaalalle tai vastaavalle
kohteelle annettu yksityinen lahjoitus on samalla antajansa allekirjoitus
hyvinvointivaltion purkamisen puolesta.
Rahan
lahjoittaja antaa samalla siunauksensa järjestelmälle, jossa lastensairaalan
kaltaisia välttämättömyyksiä – joiden pitäisi olla verovaroin kustannettuja
julkisia palveluita, piste – siirretään jatkossa yhä enemmän ja enemmän
hyväntekeväisyyden ja yksityisten lahjoitusten varaan.
Missä
sitten on ongelma, jos hyväntekeväisyys kerran toimii ja lapset saavat
sairaalansa? Ongelma on siinä, että vapaaehtoisina ihmiset lahjoittavat rahaa
vain sinne minne haluavat, kun taas
verovaroin kustannettuna rahaa päätyy myös sinne, mihin sosiaalidarvinistit
eivät sitä haluaisi antaa mutta missä sitä kuitenkin tarvitaan. Jos kaikki tällaiset suuret hankkeet olisivat
lahjoitusten varassa, meillä olisi kohta maa täynnä lastensairaaloita ja
kodittomien söpöjen isosilmäisten eläinten turvakoteja, mutta ei yhtäkään
alkoholistien ja narkomaanien hoitolaitosta tai kodittomien ei-söpöjen rantojen
miesten asuntolaa. Mikäli et herätä sääliä tai tilanteesi voidaan katsoa itse
aiheutetuksi, sinulla ei ole uhripääomaa, ja silloin vapailta ja populistisilta
hyväntekeväisyysmarkkinoilta ei heru pennin jeniä.
Niinpä
maksan mielelläni veroja (tai maksaisin jos olisin työelämässä), mutta
lahjoituksena sairaala tai muu vastaava kohde ei saisi minulta senttiäkään edes
siinä äärimmäisen epätodennäköisessä tilanteessa, että minulla olisi palkkatuloja.
Tällaista kehityssuuntaa ei voi tukea.
Tässä
vaiheessa lukijalle herää aiheellinen huomio: onhan niitä
hyväntekeväisyyskohteita myös Suomen ulkopuolella! Enkö sitten voisi antaa apua
niihin maihin, joissa valtio ei teoriassakaan voisi huolehtia kansalaisistaan
pohjoismaisen lintukodon tapaan?
En.
Maailmassa
on paljon todellisia ja vakavia ongelmia, sitä en kiellä. Nuo ongelmat
kuitenkin tulisi ratkaista niin, että vastuuseen saatettaisiin ne, jotka niistä
vastuussa ovat. Mikäli ”ulkopuolisina” suostumme hyväntekeväisyyden turvin
ottamaan taakan kantaaksemme, lähetämme viestin ongelmien aiheuttajille:
jatkakaa vain samaan malliin kestämätöntä politiikkaanne, ihmisten riistämistä,
ympäristötuhoa ja mitä pahaa nyt ikinä vain keksittekin tehdä, sillä kyllä joku
muu aina hoitaa jälkipyykin puolestanne!
Sivullisten yksityishenkilöiden lahjoitukset
eivät ole eivätkä saa olla ratkaisu maailman isoihin, ”rakenteellisiin”
ongelmiin. Pikemminkin tällainen hyväntekeväisyys vain pelaa ongelman aiheuttajan
pussiin tarjoamalla ulkopuolelta tilapäisiä hätäratkaisuja sen sijaan että
jotakin tehtäisiin todellisille ongelmille ja niiden aiheuttajille.
Joillekin
sortavia rakenteita konkreettisesti murtamaan pyrkiville kapinallisille voisin
siis lahjoittaa rahaa, mutta yhdellä ehdolla. Monien muiden lailla epäröin
kansainvälisiin kriisikohteisiin lahjoittamista, sillä niissä on mahdollisuus, että rahat menevät
aseisiin. Minulle ei riitä mahdollisuus, vaan lahjoitan vasta kun asiasta
on täysi varmuus.
Ja
tietysti pitäisi myös olla sitä rahaa.
sitä paitsi toi on julkkisten keino saada vaan huomiota,nyyh nyyh lapset -> eivät lahjoita muualle, koska lasten tukeminen on media sexyy
VastaaPoistahienosti kirjoitettu :) en kyllä enää ikinä anna rahaa hyväntekeväisyyteen
VastaaPoista