Yksi
kevättalven kuumista kotimaisista puheenaiheista on ollut kannabis. Paraikaa kerätään kannabiksen dekriminalisoimiseksi nimilistaa, jolta työnantajat voivat tarkistaa
ketä ei ainakaan oteta töihin joka ei kuitenkaan näytä saavuttavan asian
käsittelyyn etenemiseen vaadittavaa 50 000 nimeä. Toisessa ääripäässä ovat
moraalisesti valveutuneet kansalaiset sun muut kukkahatut, joita huolestuttaa,
eikö kukaan enää ajattele lapsia ja sitä paitsi kannabispsykoosissa saatat luulla itseäsi
appelsiiniksi (ei Ulla) ja yrittää kuoria itsesi kun työpaikalla Jaana oli kuullut että sen kälyn suvussa joku oli. Ja sitten soppaa hämmentävät vielä
kokoomuslaisetkin naureskelemassa narkkareille ja narkkarin näköisille.
Eihän
tässä enää ihmispolo tiedä kaiken informaatio- ja propagandatulvan keskellä,
ketä kuunnella ja mihin uskoa. Kaikilla auktoriteetteina esiintyvillä tuntuu
olevan jokin agenda ajettavanaan, vaikka puolueetonta tietoa jos mitä tässä
tarvittaisiin.
Apuun
on hälytettävä tiede ja empiirinen tutkimus: ottakaamme selvää kannabiksen
vaikutuksista valvotuissa oloissa!
Testiryhmä
on valittava niin, että kokeesta
koituu mahdollisimman vähän yhteiskunnallista haittaa, vaikka tulos olisi
äärimmäisen negatiivinen. Ehdotankin,
että kannabiksen vaikutuksia testataan ensin vanhainkotien mummoilla ja
papoilla. Testijakson aikana katsotaan, mikä on hampun hyötyjen ja
haittojen suhde. Sen perusteella sitten voidaan tehdä tutkittuihin tosiasioihin
perustuva päätös laajemmasta dekriminalisoinnista tai peräti laillistamisesta.
Arvaan
herkimpien lukijoideni järkyttyneen. Miten humanistiksi itseään väittävä
julkeaa esittää vanhusten – suuria uhrauksia tehneiden hyvinvointivaltiomme rakentajien
– käyttämistä pahaisina koe-eläiminä? Malttakaahan niin kerron.
Jos
kannabiksen puolustajien teesit huumeen autuudesta pitävät paikkansa, niin
pössyttelyn avulla vanhainkodeista tulee leppoisia ja mukavia paikkoja, joissa
ikäihmiset voivat ennen kuolemaansa kokea vielä kerran iloisia ja
elämyksellisiä hetkiä. Eli ei mitään hätää!
Mutta
entäs jos vastustajat ovat oikeassa?
No,
hehän väittävät, että ruoho passivoi
ihmisen. Mutta nyt puhutaan ympäristöstä, jossa maataan sängyillä odottamassa ikiunta. Vaipat vaihdetaan viikon välein ja pesulla käytetään kerran
kuukaudessa. Virikkeiden virkaa toimittavat naapurisängyn hengityksen
säännöllinen vingunta ja silloin tällöin kuolemajuttuja kertomassa käyvä
leipäpappi.
Tällaisissa
oloissa henkinen passivoituminen olisi pelkästään siunaus.
Toinen
vakioväite on, että kannabis vieraannuttaa käyttäjänsä todellisuudesta. Tähän
pätevät samat seikat kuin edelliseen kohtaan – joissakin tapauksissa vieraantuminen
on parempi vaihtoehto kuin todellisuus, ja vanhainkodin vuodeosasto kuuluu
näihin tapauksiin.
Meillä
siis olisi käsillä win–win-tilanne
riippumatta siitä, ovatko kannabiksen vastustajat tai puolustajat enemmän oikeassa.
Siispä: mummulle ganjaa!
t. keisi "kannabis" rypak
VastaaPoistaJätin tekstistä pois oman kantani, sillä sen kertominen ei ollut jutun kannalta olennaista. Tai ehkä oikeastaan siksi, ettei minulla ole kantaa; minulle on ihan sama, laillistetaanko kannabista vai ei. En käytä mitään laittomia tai laillisiakaan päihteitä.
Poista